Juurilla

Kuinka korvausteologia korvasi juuret

Kirkko alkoi erottautua heprealaisiltaan juuriltaan joltiseltaan yli 1900 vuotta sitten. Se "kristillistyi", erottautui juutalaisista juuristaan. Mutta ennen kirkkoa ei ollut vielä kristittyjä sellaisenaan kun heidät nykyään tunnetaan.

Raamatun mukaan Antiokiassa Syyriassa, nykyisen Turkin alueella, Yeshuan seuraajia alettiin ensimmäisen kerran kutsua kristityiksi joitakin vuosia Yeshuan (jotkut käyttävät myös nimeä
Yahushua) ylösnousemuksen jälkeen. Nimitys tuli heprealaisen Ha-Mashiachin, Messiaan, kääntämisestä kreikaksi Khristos, Voideltu.

Hepreankielen Messias ja kreikankielen Voideltu tarkoittavat sanallisesti samaa, mutta niiden sisältömerkityksellä on eronsa. Kreikan kulttuurissa voidellulla on eri merkitys; kun heprealaisessa kulttuurissa voideltiin öljyllä papit ja kuninkaat palvelukseensa, kreikkalaisessa kulttuurissa ei voitelulla ole vastaavaa toimintoa. Kreikan kulttuurissa voitelu oli toiminto jolla voideltiin urheilijoita ennen urheilusuoritusta, samoin nahkapintaisia taistelukilpiä ja -suojuksia. Näitä toimintoja kuvaava sana khristos (voideltu) oli siten lähin mahdollinen vastine hepreankieliselle mashiachille (Ha-sana ennen mashiach-sanaa on määräinen muoto, joka Messiaan tapauksessa tarkoittaa Sitä Ainoaa Oikeaa Voideltua).

Myös Yeshuan nimi vakiintui pian, varsinkin Uuden Testamentin kokoamisen myötä 320-400 luvuilla, kreikkalaiseksi Iesoukseksi, Jeesukseksi. Keisari Konstantinus palvoi mm. aurinkojumalaa, ja sulautti Jumalan Pojan uskontoon, jota ajoi yhteen tuoreen kristinuskon kanssa.

Yeshuan ylösnousemuksen jälkeen pakanoita liittyi nopeaan tahtiin juutalaisten uskovaisten joukkoon, joita aluksi kutsuttiin nasaretilaisiksi. He elivät rinta rinnan juutalaisten kanssa noudattaen juutalaisia Pyhiä Kirjoituksia eli Tanachia (tiivistetysti: Vanha Testamentti).

Alkuseurakunta eli, toimi ja vietti aikaansa Tanachia ja Yeshuan opetuksia seuraten. Se vietti seitsemännen päivän sapattia, eikä sen viettämistä kyseenalaistettu pakanauskovien joukossa. Päinvastoin, kaikki vastustivat aluksi auringon kumartamista. Sunnuntai, sunday, oli aurinkojumalalle pyhitetty, ja sitä edustivat monet muutkin epäjumalat kuten Baal, Osiris ja Ra. Rooman valtakunta eli palvoen epäjumalia, ja suurmahti ei hyvällä katsonut voimistuvaa seurakuntaa. Alkoi valtavat vainot: Rooman keisarit vainosivat Yeshuan seuraajia surmaten kahdella ensimmäisellä vuosisadalla arviolta neljä miljoonaa kristittyä. Mikään ei kuitenkaan estänyt seurakunnan kasvua.

Niinpä vuonna 313 Keisari Konstantinus antoi kristityille luvan palvella vapaasti Jumalaa. Samalla aurinkojumalan sunnuntainen päivä määrättiin lepopäiväksi Rooman valtakunnassa.

Muutoksen tuulet olivat hitaasti hivuttautumassa Yeshuan seuraajien joukkoon: Yeshua, tai Yahushua Ha-Mashiach´in nimi, oli vakiintumassa Iesous Khristokseksi, ja Jumalan kalenterin mukainen, viikon viimeinen päivä eli lauantain sapattipäivä oli lipumassa pakanalliseksi sunnuntaiksi.

Jumalan kalenteri on sama eilen, tänään ja huomenna. Juutalaiset ovat ainoita maailmassa, jotka noudattavat tuota kalenteria yhä edelleen. Tuon kalenterin viikko päättyy lauantaihin sunnuntain ollessa viikon ensimmäinen päivä.

Muu maailma sen sijaan noudattaa gregoriaanista kalenteria, joka pohjautuu juliaaniseen kalenteriin. Juliaaninen kalenteri on nimetty roomalaisen keisarin Julius Caesarin mukaan, ja se otettiin käyttöön vuoden 46 aikoihin.

Juutalaiset eivät todellakaan olleet suosittuja Rooman valtakunnassa. Antisemitismi kukoisti. Pieni, hajanainen mutta sisukas kansa menestyi kaikessa mihin se ryhtyi, ja se ei suurvallalle ollut mieleen. Niinpä Keisari Konstantinus näki kristinuskossa välineen ajaa juutalaiset maan rakoon. Hän teki uskonnosta vallan välineen. Hän hajotti ja hallitsi uuden uskonnon avulla.

**********************

"Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."

(Daniel 7:23-25)

Yllä oleva Raamatun profetia kertoo siitä kuinka Jumalan eli Korkeimman säätämät juhla-ajat ja lait pantiin romukoppaan, ja se tehtiin vieläpä kirkolliseen kaapuun puettuna (sama tapahtui myös pohjois-Israelin kuninkaan Jerobeamin aikakaudella). Niiden tilalle vakiinnutettiin järjestelmä, joka vaikuttaa vielä tänäkin päivänä kaikkialla maailmassa.

Profeetta Daniel kertoi satoja vuosia ennen Nikean kirkolliskokousta mitä tulee tapahtumaan. Daniel puhuu neljännestä pedosta, joka on erilainen kuin muut valtakunnat. Neljäs peto tarkoittaa Rooman valtakuntaa, jonka kukoistuskausi oli noin 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua - vuoteen 476. Se oli maailman supervalta, johon voitaisiin tämän päivän valtioista verrata Yhdysvaltoja, Venäjää tai Kiinaa, mutta Rooman vaikutusvalta oli niitäkin suurempi. Daniel puhui Rooman vallasta ja sen aikaansaamista muutoksista, ennen kuin Roomaa oli ollut edes olemassa.

Kolme Roomaa edeltänyttä petoa olivat Babylonian, Persian ja Kreikan suurvaltiot. Keisari Konstantinus toimi pääarkkitehtina ja johdatti Yeshuaan uskovia ei-juutalaisia yhä kauemmaksi juutalaisilta uskon juurilta. Hän polkaisi pystyyn Nikean kirkolliskokouksen vuonna 325.

Kristityt-nimi oli vakiintunut jo pari sataa vuotta aikaisemmin Yeshuaan uskovien pakanauskovien kutsumanimeksi, ja heitä vainottiin ankarasti Rooman valtakunnassa parina ensimmäisenä vuosisatana. Kristittyjä heitettiin areenoilla leijonille, poltettiin elävältä ja kidutettiin. Vastustajat tekivät kaikkensa kitkeäkseen valtavalla vauhdilla leviävän kristinuskon pakanoiden keskuudesta. Kun he huomasivat, että vainot vain lujittivat kasvavan yhteisön uskoa, he muuttivat taktiikkaa.

He ottivat uskon aseekseen ja päättivät tehdä siitä alkuperäisestä muunnellun version.

Jumalan juhla-ajat, opetukset ja lait hylättiin.

Tanach, Pyhät Kirjoitukset, julistettiin tarpeettomaksi. Sen käännöstyö muille kielille alkoi vasta myöhemmin.

Ero juutalaisiin oli nyt täydellinen.

Kun Konstantinus aikanaan nousi valtaan Itä-Roomassa, hän lupasi kohdella kristittyjä hyvin. Vainot lopetettiin. Hän lupasi suojella kristittyjä, jos nämä tottelisivat tätä kirkon päänä.

Julius Caesarin aikana luotu Juliaaninen vuosikalenteri oli ollut toiminnassa jo noin kolmesataa vuotta, ja sen pohjalta Konstantinus teetätti uudet juhla-ajat kristityillekin. Hän erotti kirkon juhlimasta Raamatun juhlia, jotka seuraavat juutalaisten alkuperäistä ajanlaskua, jota he noudattavat yhä vielä tänäkin päivänä. Konstantinus joukkoineen kehitti juhlia raamatullisista aiheista ja sulautti ne pakanallisiin juhlamenoihin. Näitä menoja länsimaiset kirkot viettävät tänäkin päivänä.

Pääsiäisen ajankohta siirrettiin babylonialaisten Ishtar -nimisen (jonka egyptiläiset nimesivät Isikseksi) hedelmällisyyden jumalattaren palvontapäivälle. Pääsiäisen täsmällinen alkuperäajankohta ei ole siis juuri silloin, jolloin länsimainen maailma sitä viettää. Pääsiäismunien maalaamisen perinne tulee siitä, että aikanaan Ishtarin, Astarten, kunniaksi tapettiin lapsia ja osana hedelmällisyysriittiä munia kastettiin lasten vereen. Lapset oli siitetty edellisenä pääsiäisenä osana hedelmällisyysriittiä. Ishtarista tulee pääsiäisen englanninkielinen nimitys Easter. Myös sana Tarot (Tarot-kortit) tulee Astarte -nimestä. Astarte -pääsiäisen kautta avautuu siis kokonainen noituuden ja okkultismin maailma. Jumalan säätämällä Pesahilla eli pääsiäisellä ei ymmärrettävästi ole mitään tekemistä näiden kauheuksien kanssa. Sen alkuperään voit tutustua Raamatusta. Aivan ensimmäinen Pesah liittyy israelilaisten lähtöön Egyptistä, jonka muistoksi sitä edelleen Israelissa vietetään. Messiaaniset viettävät Pesahia etenkin Yeshuan ristiinnaulitsemisen muistoksi, mikä on oikea ajankohta. Näin Pesahilla on aivan erityinen lunastusta koskeva merkityksensä. Ensin Israelin kansan lunastuksena Egyptistä, sitten Yeshuan ristinkuoleman kautta voittona ihmisten synneistä ja siten kollektiivisesta kadotuksesta. Herrassa on pelastus (hepreaksi yeshuah).

Myös sapatin eli lepopäivän vietto (perjantai illasta lauantai-iltaan) lopetettiin ja sunnuntaista, Aurinkojumalan palvontapäivästä, tehtiin pyhäpäivä.

Vähitellen myös Yeshuan syntymäajankohta vakinaistettiin 25. joulukuuta eli talvipäivänseisaukseen, jota juhlittiin pakanamenoin ja orgioin. Myöhemmin tuo ajankohta tuli tutuksi jouluna. Vielä myöhemmin siihen alettiin liittää kirkollisia piirteitä, jotka sekoitettiin pakanallisiin perinteisiin. Nykypäivän joulupukki Santa Claus on saanut tarinan mukaan nimensä nykyisen Turkin alueella aikanaan vaikuttaneesta kirkonmiehestä Nikolaista, joka kuolemansa jälkeen julistettiin pyhäksi Santa Nikolaiksi. Joulupukin hahmo on taas kehittynyt pakanamenojen pukin hahmosta, jota juhlittiin hedelmällisyysriitein. Täydellinen esimerkki pakanamenojen ja kirkon sekoittumisesta sekin.

Kaiken lisäksi Vatikaani antoi 1970-luvulla lausunnon, että kirkko olisi aikanaan keksinyt koko pyhän Nikolain, jotta pakanallinen joulu voitaisiin yhdistää kirkkoon. On mielenkiintoista ajatella, että vielä 1830-lukuun asti joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa oli sakon uhalla kiellettyä viettää joulua kirkoissa. Korvausteologia pääsi kuitenkin murentamaan nämäkin linnakkeet.

Luukkaan evankeliumista voidaan laskea, että Yeshuan oikea syntymäajankohta olisi Herran juhliin kuuluvan Sukkot -juhlan (Lehtimajanluhla) aikaan syksyllä. Laskutapa liittyy Abian osaston palvelusvuoroon ja sen tiedettyyn täsmälliseen ajankohtaan Herran temppelissä. Osastossa palvellut pappi Sakarias saa ilmoituksen enkeliltä poikansa Johannes Kastajan syntymästä (Luuk. 1: 5-17), jonka syntymän ajoittamisen kautta onnistutaan laskemaan myös Yeshuan syntymäajankohta. Lisäksi Yeshuan syntymän aikaan oli paimenia kedolla yöllä vartioimassa laumaansa (Luuk 2:8). Joulun aikaan tämä ei olisi ollut mahdollista: yöt ovat liian kylmiä tuona ajankohtana jopa Israelissa, eikä siellä tiedetysti olla pidetty tuohon aikaan laumoja enää yöllä ulkona. Sen sijaan vielä syksyllä laumoja vartioitiin vielä öisin ulkosalla.

Sukkot -juhla kuuluu Jumalan säätämiin juhla-aikoihin. Joulu ei. Sukkot -juhlalla on oma tärkeä merkityksensä, joka liittyy paitsi Yeshuan syntymiseen myös mm. Hänen paluuseen.

Muinaisen Babylonian mystiikka ja uskonto on sen syntyajoista lähtien ollut koko ajan läsnä maailman kulttuureissa, aivan kuten profeetta Danielkin profetoi. Uskovia on kuitenkin varoitettu mukautumasta ympäröivään kulttuuriin (Room.12:2, 5.Moos.12:29-32).

Länsimaisen kirkon juhlat ovat saaneet piirteitä niiltä juhlilta ja niistä taustoista, joiden päälle ne ovat liimattu.

Nämä asiat saattavat järkyttää niitä, jotka eivät ole aikaisemmin tunteneet historiaa kirkon tai uskon alkuperäisten juurien osalta. Juhlien taustatkin ovat taatusti järkytys niille, jotka ovat vain kulkeneet kirkkokalenterin mukaan sen kummemmin ajattelematta. Meillä kaikillahan on esimerkiksi lapsuudesta mukavia muistoja vaikkapa joulusta.

Konstantinus itse ei lakannut palvomasta aurinkojumalaa. Hän määräsi pesäeron tehtäväksi kaikin tavoin juutalaisiin. Kaikki siteet alkulähteille tuli katkaista. Kuolemantuomion uhalla kristittyjen tuli erottautua juutalaisista uskonjuurista. Ne jotka vastustivat tapettiin. Samalla kristityt mukautettiin pakanamaailman menoihin ja tapoihin. Vaihtokaupaksi he saivat pitää uskontonsa.

Näin syntyi Roomalais-katolinen kirkko. Konstantinus siis vaihtoi ajat ja muutti Raamatun ajanlaskun mukaiset juhlat ja tavat jotta ne kaikessa poikkeaisivat juutalaisesta ajanlaskusta ja tavoista. Ja mitä kauemmaksi kirkko ajautui Jumalan tahdosta, sitä mustemmaksi sen toiminta kävi. Se alkoi myös tappaa juutalaisia Kristuksen nimessä.

Juutalaisvainot jatkuivat katolisen, valitettavasti osin myös luterilaisen, kirkon hiljaisen hyväksynnän alla aina toiseen maailmansotaan saakka. Keskiajalla tapettiin valtavasti juutalaisia ja ei-katolisia. Ristiretkillä suoritettiin joukkoteurastuksia. Juutalaisvainoja tapahtui kaikkialla Euroopassa ja Venäjällä. Espanjan inkvisitio jonka alkutahdit lyötiin 1478 ja myöhemmin espanjan juutalaisten maastakarkoitus 1492 käynnisti juutalaisten joukkopaon uudelle mantereelle, sittemmin Etelä- ja Pohjois-Amerikoiksi nimettyihin maanosiin.

**********************

Protestantismin isän Martti Lutherin viha ja kauna juutalaisia kohtaan on usein unohdettu kokonaan. Kun hänen Vanhan testamentin messiasprofetioita hyödyntävä julistuksensa ei onnistunut käännyttämään Yeshuaan uskomattomia juutalaisia, hän elämänsä ehtoopuolella katkeroitui ja lopulta raivostui heihin. Hän on esimerkki siitä, miten kauaskantoiset seuraukset katkeruudella vaikutusvaltaisessa hengen miehessä on, ja miten Lutherin suhtautuminen vaikutti ja vaikuttaa vielä tänäkin päivänä.

Luther hyökkäsi ankarasti vuonna 1543 ilmestyneessä kirjassaan "Juutalaisista ja heidän valheistaan"Jumalan omaisuuskansaa vastaan. Hän kirjoitti mm. näin turhauduttuaan heihin :

"Mitä meidän kristittyjen pitää tehdä tämän kirotun, juutalaisten hylkiörodun kanssa? Ensiksi heidän synagoogansa on sytytettävä tuleen. Toiseksi heidän kotinsa on samoin tuhottava ja hävitettävä. Kolmanneksi heiltä on riistettävä heidän rukouskirjansa ja Talmudinsa. Neljänneksi heidän rabbejansa on kiellettävä kuoleman uhalla enää opettamasta. Viidenneksi kaikki passit ja matkustusluvat on ehdottomasti evättävä jokaiselta juutalaiselta... Yhteenvetona rakkaat ruhtinaat ja jalosukuiset, joiden alueilla asuu juutalaisia, jos nämä minun ohjeeni eivät teille kelpaa, etsikää sitten paremmat. Niin että te ja me vapautuisimme tästä sietämättömästä, saatanallisesta taakasta - juutalaisista. "

Natsidiktaattori Adolf Hitler käytti juutalaisvainoja aloittaessaan Lutherin juutalaisvastaisia kirjoituksia hyväksi. Hän siteerasi niitä ja osittain perusteli niillä juutalaisten tuhoamista. Kuten tiedämme kaikki johti lopulta Holokaustiin eli Shoaan toisen maailmansodan aikana. Myös Roomalais-katolilainen kirkko antoi Hitlerille hiljaisen hyväksyntänsä.

Lutherin vihakirjoitukset elävät elämäänsä yhä tänä päivänäkin. Helmikuussa 2014 nettiuutislehti Kotimaa24 kirjoitti, että virolainen uusnatsijärjestö La Colonia ilmoitti aikovansa julkaista teoksen suomennoksen, siis todellakin suomennoksen, uudelleen ja yrittävänsä saada sen suomalaisten kirjakauppojen valikoimiin. Järjestö julkaisi pari kuukautta myöhemmin kirjan myös venäjänkielisenä.

On hurjaa ajatella, että kokonaisen uskonsuuntauksen isänä tunnettu Luther opettaa siunaamisen sijasta kiroamaan juutalaisia. Raamattu opettaa kuitenkin hyvin selväsanaisesti siunaamaan Jumalan omaisuuskansaa Israelia (mm. 1.Moos. 12:1-3, 4.Moos. 6:22-27), että itse siunauksen perisimme. Muussa tapauksessa kirous perii. Kirkon kannattaisikin instituutiona julkisesti irtisanoutua oppi- isänsä juutalaisvastaisista kehotuksista ja rukoilla anteeksiantoa Lutherin raamatunvastaisista asenteista.

***********************************************

Näin korvausteologian juuret oli istutettu maailmaan, ja se vaikuttaa vahvana tämän päivän kristityssä kirkossa.

Samalla katosi Sanan tulkitseminen sen alkuperäisessä heprealaisessa muodossaan, kontekstissaan ja kieliasussaan. Sana "kreikkalaistettiin", sitä ryhdyttiin tulkitsemaan humanistis-filosofisen ajattelumallin kautta. Maailman henki hiipi kirkkoon.

Koko Raamattu on kuitenkin juutalaisten kirjoittama, Luukasta lukuun ottamatta (osa on myös sitä mielltä että Luukaskin oli juutalainen; Rooman valtakunnassa kansalaisilla oli sekä tähän valtakuntaan sovellettu nimi sekä Israelin kuningaskuntaan kuuluva nimi, vrt. Paulus eli Paavali joka oli Rooman valtakunnan sisällä toimiva nimi sekä Sha´ul, jota hän käytti alkuperäisenä nimenään).

Kannesta kanteen. Se on heprealaisen ajattelumaailman, kulttuurin ja ajattelutavan läpi suodattunut paperille. Jumala on ilmaissut Sanansa valitun kansansa kautta, ja kertoo näin muulle maailmalle, millä ajattelumallilla meidän tulee lähestyä Häntä, pyhittäytyä Hänelle.

Tiivistetysti: me saamme kiittää Raamatusta juutalaisia. Sana on uskottu Israelin kansalle (Ps. 147: 19-20). Pelastus on itse Herramme Yeshuankin mukaan juutalaisista (Joh. 4:22). Uskovat pakanat, villin metsäöljypuun oksat, ovat Hänen kauttaan oksastetut jaloon Israel-öljypuuhun oikeiden jalon öljypuun oksien eli juutalaisveljien ja siskojen joukkoon. Pakanat, muun maailman uskovat, ovat näin päässeet osallisiksi Israelin hengellisistä hedelmistä ja kansalaisoikeuksista.

Sen todistaa Sanakin:

"Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta, niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin." Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää. Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan. Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois. Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen. Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa! Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista. Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä." Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden. Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu."(Room. 11: 17-29)

"Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi - että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden. Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.." (Ef. 2:11-22)

Pakanat ovat saaneet juutalaisilta Raamatun, Messiaan, Evankeliumin ja 12 juutalaista apostolia. Kaikki millä on merkitystä hengellisesti, on tullut Israelista kansakunnille. Näin se vain on, vaikka asiaa kuinka vääntelisi ja kääntelisi.

Markus Nurmesniemi, (Kirjoitus on stilisoitu ote kirjasta Katse ikuisuuteen - Markus Mikaelin evankeliumi, Satakala ry 2015)