Herran omat juhla-ajat

Huomenna tiistai-illalla alkaa Jom Kippur (8.10.2019), suuri sovitusten päivä. Kyseessä on yksi Herran juhla-ajoista, niistä juhlista jotka Jumala itse on säätänyt.

Kyseessä ei ole juutalainen juhla, vaikka juutalaiset sitä tunnollisesti viettävätkin. On olemassa myös juutalaisia juhlia. Esimerkiksi viikko sitten, kun oli juutalainen uusi vuosi, Rosh Hashana, kyseessä on juutalainen juhla. Täsmälleen samaan aikaan sijoittui myös Pasuunansoiton juhla, joka on Jumalan asettama. Jumala on fiksumpi kuin me. Hän tietää, että jos meille sanotaan "jonkun pitäisi tehdä tietty asia", tai "joskus pitäisi tehdä tietty asia", asia jää toteuttamatta eikä kukaan tee sitä ikinä. Sen takia hän on säätänyt kalenteriin tietyt ajat, jolloin tapahtuu tiettyjä asioita.- Hän on säätänyt viikottaisen sapatin, lepopäivän. Kun kalenterissa on joka viikko yksi tietty Jumalan asettama lepopäivä, asia on selvä: Silloin pitää levätä. Jos tätä päivää ei olisi, vaan olisi vain säädös, "muistakaa myös levätä töistänne joskus", ennemmin tai myöhemmin normiksi muodostuisi tehdä 24 päivää putkeen töitä, tai kenties vuoden ympäri. 

Sapatti on se päivä, jonka itse Jumala on asettanut meille lepopäiväksi, jolloin levätään kaikista arjen askareista.- Hän on säätänyt pääsiäisen, Pesach-juhlan, vietettäväksi kerran vuodessa, keväällä. Tämä on se aika vuodesta, jolloin vanhemmilla on velvollisuus kertoa lapsilleen siitä, kuinka Jumala on armollinen ja pelastava, ja kuinka hän pelasti israelilaiset Egyptin orjuudesta ja uskovat synnin orjuudestaan, kun nämä uskossa ojentautuivat Jumalan lupauksen puoleen. Jottei asia vaan jäisi tekemättä; jotteivät lapset unohtaisi tai jäisi tietämättömiksi siitä, millainen Jumala meillä on.

Hän on säätänyt happamattoman leivän juhlan, vietettäväksi yhden viikon ajan kerran vuodessa tiettynä aikana, kätevästi heti pääsiäisen jälkeen. Tällöin jokaisen tulee harjoitella käytännön tasolla sitä mitä on hapatuksen perkaaminen elämästä pois ja siitä pidättäytyminen. Hapatus on vertauskuva synnistä. Tämän vertauskuvan kautta asia konkretisoituu.­- Hän on säätänyt helluntain, Shavuot-juhlan, vietettäväksi kerran vuodessa. Tämä on se aika vuodesta, jolloin muistellaan sitä, kuinka Jumala antoi Tooran Siinain vuorella sekä sitä, kuinka Jumala vuodatti Pyhän Hengen uskovien ylle. Juhla on tarkoituksella vasta seitsemän viikon kuluttua happamattoman leivän juhlan alkamisesta, jotta periaatteen omaksumiseen jäisi riittävästi aikaa. Määräaika on etukäteen tiedotettu, ja sitä tulee jopa tarkaten odottaa, kuin täyttyvää lupausta. Juhla opettaa meille, kuinka tässä vaiheessa Jumala alkaa Sanansa kautta opettaa meille Hänen valtakuntansa periaatteita; kuinka meidän tulee elää hänen valtakunnassaan. Siellä toimii tietyt säännöt, ja Pyhä Henki itse kirjoittaa nämä säännöt meidän sydämeemme ja antaa meille myös voiman seurata Hänen tahtoaan.Jumala itse on säätänyt tämän juhlan, helluntai, vietettäväksi kerran vuodessa tiettynä aikana vuodesta, jotta emme unohtaisi tätä yhtälöä emmekä panisi asioita väärään järjestykseen: Ensin on armo, sitten on usko, sitten on pelastus, sitten on synnistä irrottautumisen asenteen omaksuminen, sitten on laki joka kertoo meille, mikä on sitä syntiä, josta pitää pysyä erossa - näin on Jumalan järjestys ollut aina. Yhtäkään osaa tästä yhtälöstä ei voi poistaa, eikä niitä voi asettaa toiseen järjestykseen.

Hän on säätänyt pasuunansoiton juhlan, Jom Teruah, vietettäväksi kerran vuodessa syksyn kynnyksellä. Juhlan tarkoitus on kertoa meille, että nyt kun _kuitenkaan_ emme onnistu seuraamaan Jumalan lakia, tai muutaman kuukauden kuluttua olemme jo unohtaneet mitä Jumala on meille puhunut, meidän tulee taas etsiä Hänen kasvojaan. Juhla varoittaa tulevasta sovitusten päivästä, ja kutsuu koko kansaa katumuksen ja parannuksen tekoon. Juhla myös kuuluttaa Messiaan saapumisesta. Silloin soitetaan pasuunoita, shofar-torvia. Tehkää parannus, ennen kuin on liian myöhäistä! Jumala on säätänyt tämän päivän vietettäväksi tiettynä päivänä vuodesta, jottemme unohtaisi Jumalaa emmekä unohtaisi tehdä parannusta; ettei asia vaan lykkäytyisi hamaan tulevaisuuteen, vaan sillä on tietty paikka kalenterissa.

Hän on säätänyt suuren sovitusten päivän, Jom Kippur, vietettäväksi kerran vuodessa, kymmenen päivän kuluttua pasuunansoiton juhlasta. Tämä kymmenen päivää meillä on aikaa antaa anteeksi kaikille lähimmäisillemme ja sovittaa riitamme heidän kanssaan. Sen jälkeen ylipappi toimittaa koko kansan syntien sovituksen. Tätä menettelyä ei enää ole, sillä Jeshua (Jeesus) on jo toimittanut koko maailman syntien sovituksen. Juhla silti muistuttaa meitä, että kun kadumme syntejämme, Jumala antaa meille anteeksi. Mutta juhlalla on toinenkin merkitys: Se on sapateista sapatein, suuri sapatti. Silloin ei tehdä yhtä ainoaa arkiaskaretta, ja silloin pitää paastota. Juhla kestää 24-25 tuntia, illansuusta illansuuhun, ja koko tämän ajan tulee paastota. Paasto tarkoittaa pidättäytymisestä kaikista maailman iloista, mukaanlukien ruoasta; lähimmäisiä kuitenkin saa tavata, ja on jopa suotavaa tällöin käydä tapaamassa vanhuksia ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Tällainen on raamatullinen paasto.

Hän on säätänyt lehtimajanjuhlan, Sukkot, vietettäväksi kerran vuodessa viikon ajan neljän päivän kuluttua suuresta sovitusten päivästä. Odotusaika ei ole pitkä. Sen verran hän on antanut aikaa valmistautua suureen juhlaan, joka puhuu Messiaan valtakunnasta. Seitsemän päivää juhlimista. Näiden seitsemän päivän jälkeen hän on säätänyt kahdeksannen päivän, joka on sapatti, suuri juhla, ja juutalaiset ovat tähän kyseiseen päivään asettaneet Tooran Ilon Juhlan, simȟat torah, jolloin iloitaan vuosittaisen Raamatunlukusyklin täyttymisestä ja kierros aloitetaan uudelleen.

Syksyn juhlat kuuluvat niille, jotka ovat jo kokeneet kevään juhlien sanoman; jotka ovat jo kokeneet armon, uskoneet lupauksen, tulleet pelastutuiksi, jotka ovat tahtoneet seurata Jumalaa, ja joille Jumala on ryhtynyt opettamaan lakiansa jota noudattaa, ja jotka ovat aloittaneet uskon kuuliaisuuden tien. Ensiksi tulee kurssin tarkastus, parannuksen teko ja katumus. Sitten tulee anteeksianto, joka vastaanotetaan äärimmäisellä nöyryydellä. Sen jälkeen tulee ilo ja riemu Jumalan valtakunnassa. Tästäkään ei voi erottaa yhtään osaa, eikä asettaa toiseen järjestykseen.

Juhlilla on monta eri ulottuvuutta. Tässä käsittelin vain niiden merkitystä yksilöuskovalle. Nämä ovat Jumalan asettamia juhlia. Nämä eivät ole isien perinnäissääntöjä, joita Jeshua sätti, eivätkä juutalaisuutta, vaan itse Taivaan Isän asettamia juhla-aikoja. 

Kristillisellä kirkolla on mikkelinpäivä ja maarian ilmestyspäivä ja joulu, mutta nämä eivät ole Jumalan asettamia juhlia, vaan nimenomaan niitä isien perinnäissääntöjä - kirkonisien asettamia korvikkeita Jumalan juhlille, juhlille joissa on selkeä johdonmukaisuus ja viisaus.

Joel Yliluoma, 7.10.2019